Perustietoa

HUNAJA - makeaa suoraan luonnosta

Hunaja on vanhimpia ihmiskunnan tuntemia makeuttajia, ja todennäköisesti ensimmäinen, jota on alettu järjestelmällisesti tuottaa. Meille suomalaisille tuttu Sinuhe Egyptiläinen kehui jo 3 400 vuotta sitten hunajaa Babylonin suurkuninkaalle. Poistettuaan kuninkaan mädän hampaan Sinuhe suositteli välttämään taatelisiirappia ja syömään Egyptin tyylisiä makeisia. - Ne maustetaan tahnalla, jota hyvin pienet linnut kokoavat pesiinsä ihmisten kerättäväksi, Sinuhe kertoi kuninkaalle.


Mehiläispesän anti on todellista luomutuotantoa. Mehiläiset keräävät mettä parin kilometrin säteellä pesästä, ja kaikki ympäristötekijät kuten maaperän kosteus ja koostumus vaikuttavat lopputuotteen, hunajan makuun. Jokaisen pesän jokainen sato on ainutlaatuinen.


Makeuden lisäksi hunaja tarjoaa huomattavia terveydellisiä etuja. Se sisältää 200 luonnon omaa tehoainetta kuten vitamiineja, mineraaleja, entsyymejä ja aminohappoja.


Lisaksi hunaja ehkäisee mikrobien ja hiivojen kasvua ja soveltuu mm. palovammojen, haavaumien ja tulehdusten hoitoon. Toinen kansalliskirjallisuuden hahmo, Pentinkulman räätäli Adolf Halmekin piti mukanaan hunajaa jota nautti ikääntyvän miehen vaivoihin. Viihteessä hunajaa on käytetty etenkin pop-musiikin tekstien makeuttamiseen.


Hunajalla on perinteisesti maustettu myös juomia. Kautta Euroopan tunnettua juhlajuomaa, simaa, valmistetaan antamalla hunajan ja veden sekoituksen käydä. Tapa on niin vanha, että sekä sana ”sima”, ruots. mjöd, engl. mead, periytyy etymologisesti Euroopan indoeurooppalaisia kieliä edeltäneestä kantakielestä. Hunajan synonyymi ”mesi”, unkariksi mesz, venäjäksi med, on samaa kantaa. (Joissakin Euroopan kielissä sima on sanamukaisesti ”juotavaa hunajaa”.)


Kuuman veden kera nautittu hunaja on perinteinen talven terveysjuoma, ja teen mausteena hunajaa käytetään maailmanlaajuisesti.


Näillä sivuilla on tietoa mehiläiskasvatuksen käytännöistä ja arjen haasteista. Alan harrastajille tarjolla on kokemusperäistä tietoa ja käytännön vinkkejä. Tervetuloa!

VINKKEJÄ MEHILÄISTEN HANKINTAAN

Mehiläisten hankinnan ajankohdalla on merkitystä. Pesä kannattaa hankkia keväällä tai heti alkukesästä, jotta pesä ehtisi tuottaa normaalin sadon kesän aikana.  Helpointa mehiläisten siirto on toukokuusta kesäkuun alkuun  kun pesät ovat talven jäljeltä vielä 1- tai 2-osastoisia.

Mehiläispesä

Kokonaiseen mehiläispesään kuuluvat pesäkaluston lisäksi työmehiläiset, sikiökakusto ja mehiläisemo.  Pesäkalustoon kuuluvat pesälaatikko, pohja, katto ja rakennetut vahakakut ja rakentamattomat pohjukekakut. Kesän aikana tarvitaan vielä muutamia rakennettuja ja pohjukkeellisia lisälaatikoita osastojen lisäykseksi.

Jaoke

Vahvasta mehiläispesästä voi tehdä lisäpesän eli jaokkeen.  Jaokkeeseen tarvitaan pesäosasto, pohja ja katto ja ulkopuolelta ensin muutamia vaha- ja pohjukekakkuja osaston reunoille.  Sitten osaston keskelle nostetaan ruokakakku, peittosikiöitä ja mukaan ravistetaan runsaasti nuoria mehiläisiä sekä asetetaan uusi emo tai kypsä emokenno. Lentoaukko supistetaan pieneksi (noin 2cm) viikon ajaksi kunnes emo on aloittanut munintansa.

Mehiläispaketti

Mehiläispaketti on pienoismehiläisyhdyskunta, jossa on vaha- ja sikiökakkuja, työmehiläiset ja emo. Kun paketti saapuu perille, se mahdollisimman pian siirretään oikeaan pesäkalustoon, aloitetaan sokeriliemiruokinta siihen asti kun pesä itse löytää luonnosta mettä ja lentoaukko supistetaan pieneksi.

Pakettimehiläiset 

Nimitystä käytetään usein tuontimehiläisten yhteydessä. Mehiläiset ovat kuljetuslaatikossa jossa ei ole vaha- eikä sikiökakkuja. Mehiläiset tulee siirtää heti kuljetuksen saavuttua valittuun pesäkalustoon. Sokeriliemiruokinta luonnosta tulevaan satoon saakka. 

Parvipaketti

Parvipaketti muistuttaa mehiläispakettia, mutta siinä yleensä ei ole sikiöitä ja emo voi olla joko muniva tai pariutumaton. Myös parvipaketti pesäytetään oikeaan pesäkalustoon mahdollisimman pian, ruokitaan tarvittaessa muutama päivä, ja lentoaukko supistetaan pieneksi ellei parvi ole erityisen suuri.